Kirjaudu
Rekisteröidy
 

BIOLOGISIA TORJUNTAELIÖITÄ KOTIKÄYTTÖÖN

Biologiset torjuntaeliöt ovat erilaisten kasvintuhoojien luontaisia vihollisia; ne ovat kotipuutarhurin hyviä apulaisia eikä niistä ole haittaa kasveille. Torjuntaeliöitä käytetään yleisesti kauppapuutarhoissa.

Monia biologisia torjuntaeliöitä voidaan käyttää kodin huonekasveilla, parvekkeella, viherhuoneessa tai pienessäkin kasvihuoneessa. Torjuntaeliöiden viihtymistä kotikasveilla edistää suhteellisen ilmankosteuden kohottaminen suihkuttelemalla kasveja usein. Eräitä torjuntaeliöitä voidaan menestyksellisesti käyttää myös ulkopuutarhassa ja mansikkamaalla.

Torjuntaeliöt ovat eläviä tuotteita, joten niitä toimitetaan asiakkaalle tilausmyyntinä 1-2 viikon toimitusajalla. Toimitus/noutopäivä on yleensä torstai ja tuotteet tulee noutaa Pienestä Taimipuodista Helsingin Viikistä (Gardenian piha-alue, Koetilantie 1) tai toimistoltamme Kannelmäestä (Raitamaantie 8 A) sovittuna aikana ja levittää torjuntakohteeseen ilman turhia viivytyksiä. Tarvittaessa toimitamme eliöitä myös postitse. Kysy lisää p. 09-477 0790.


Amerikanleppäpirkko - (Cryptolaemus montrouzieri)
Sekä amerikanleppäpirkko -aikuiset että  -toukat saalistavat villakilpikirvoja, aikuinen jopa 300 kpl elämänsä aikana. Naaras munii 400-500 munaa. Amerikanleppäpirkko -toukat kasvavat n. sentin mittaisiksi ja muistuttavat itsekin villakilpikirvoja mutta ovat liikkuvampia.


Ansaripetopunkki - (Phytoseiulus persimilis)
Punainen, vilkas (koko 0,3mm) peto syö kehrääjäpunkkien kaikkia kehitysasteita. Tehokas saalistaja: syö 5 aikuista ja 20 nuorempaa kehrääjäpunkkia päivässä. Vihannespunkki kuuluu kehrääjäpunkkeihin.


Harsosääskipetopunkki - (Hypoaspis miles)
Pieni n. 1mm saalistaja joka syö mullasta monia haittaeliöitä kuten harsosääskien toukkia, ripsiäisten koteloita, hyppyhäntäisiä ja juurikirvoja.


Isokirvavainokainen - (Aphidius colemani)
Isokirvavainokainen on hoikkavyötäröinen hyönteinen jolla on pitkät tuntosarvet. Sisäloinen; isokirvavainokaisnaaras loisii elämänsä aikana 200-500 kirvaa.


Jauhiaiskiilukainen - (Encarsia formosa)

Jauhiaiskiilukaisaikuinen on pieni loispeto (0,6mm), naaran takaruumis on keltainen, pää ja keskiruumis mustat. Koiraat ovat mustia, niitä on yleensä vähän, koska laji lisääntyy pääasiassa neitsellisesti. Kiilukaisnaaraat munivat ansarijauhiaisen toukkiin mutta käyttävät toukkia myös ravintonaan.

 




Kesärikkalude - (Orius majusculus)
Orius -luteet ovat petoja sekä toukkina että aikuisina; ne syövät ripsiäistoukkia ja -aikuisia sekä myös muita hyönteisiä. Tehokkaita ripsiäispetoja; lisääntymisalustaksi sopivassa kasvustossa muodostavat pysyvän kannan.


Kirvasääski - (Aphidoletes aphidimyza)
Kirvasääsken toukka on punertava, kirvoja saalistava peto (koko 0,3-3mm). Kirvasääskinaaras munii elämänsä aikana100-140 munaa.Munista kuoriutuu parissa päivässä toukkia. Toukkavaihe kestää 5-6 vrk minkä jälkeen toukat hakeutuvat maahan koteloitumaan. Kotelossa ne viettävät 10-14 vrk. Syksyllä päivän lyhentyessä alle 14 tunnin toukat vaipuvat kotelokopissaan lepotilaan ja kuoriutuvat vasta keväällä lämmön ja valon vaikutuksesta. Niinpä kasvihuoneissa ja talvipuutarhoissa saattaa talvehtia osa edellisen kesän kirvasääskien jälkeläisistä.


KotiSukkula -sukkulamato - (Steinernema feltiae)

KotiSukkula -sukkulamadot syövät mullassa olevia haittaeläimiä, kuten harsosääsken toukkia. Harsosääski- aikuiset ovat kiusallisia mullasta lenteleviä 'kukkakärpäsiä' . Steinernema feltiae -sukkulamadot ovat mikroskooppisen pieniä, mutta syövät toukkia tehokkaasti. Valmisteesta ei ole haittaa ihmisille tai ympäristölle.




Nemaslug -etanaloinen - (Phasmarhabditis herphrodita)
Nemaslug -etanaloinen on sukkulamato joka loisii nuoria etanoita. Niistä ei ole vaaraa muille eliöille.


Ripsiäispetopunkki - (Amblyseius cucumeris)
Vilkasliikkeinen (koko 0,3mm) saalistaja syö kasvustosta 2-3 ripsiäistä päivässä. Syö myös mansikkapunkkeja mansikkakasvustosta.

Powered by: Codepic Kotisivut