Kirjaudu
Rekisteröidy
 

Hirvipäivä Yläneellä


motatilaisuus ylaneweb.jpg

Forestum Oy ja Berner Oy järjestivät yhteisen hirviaiheisen maastopäivän Yläneen Tourulan kylässä 15.9.2005.

Tilaisuuteen oli kutsuttu Varsinais-Suomen ja satakunnan alueen riista-ja metsänhoitoyhdistyksiä sekä lehdistön edustajia. Paikalla oli 22 innokasta metsämiestä ja -naista tutustumassa Mielosen perikunnan tammimetsätaimikkoon.

Pertti Rajala, Forestum Oy:

Päivän kohteena oli tammimetsä. Tammet kuuluvat Suomen luonnonvaraiseen puulajistoon ja Etelä-Suomessa on ollut aikaisemmin runsaastikin tammimetsiä, mutta hakkuut varsinkin laivanrakennukseen keski-ajalla hävittivät Suomesta tammimetsät.

Pellonmetsityksen myötä 90-luvun alussa kiinnostuttiin tammimetsien perustamisesta. Tammi osoittautui kuitenkin varsin vaateliaaksi puulajiksi pellonmetsityskohteissa ja paljon tapahtui epäonnistumisia. Tammi vaatii taimivaiheellaan paljon hoitotyötä ja on arka nisäkästuhoille ja kevään yöhallat saattavat sitä vikuuttaa. Tutustuimme Yläneellä metsityskohteeseen, jossa tammimetsätaimikko on hyvässä kasvussa ja hyvällä hoidolla on voitu estää niin hirvieläinten kuin myyrien ja jänisten aiheuttamat taimitappiot.

Valtakunnallisesti hirvieläimet aiheuttavat merkittävää vahinkoa syömällä miljoonien eurojen edestä taimikkoja piloille ja liikenteelle aiheutetut vahingot ovat myös merkittävät puhumattakaan hirvikolareissa menetetyistä ihmishengistä.

Keskustelimme myönteisessä hengessä, mitä hirvituhojen estämiseksi voidaan tehdä ja kuinka oikeilla toimenpiteillä on selvä suojaava vaikutus.

Suomessa on n. 21 milj ha metsää (yli 70 % pinta-alasta). Monet valtapuut kuten koivu ja mänty ovat hirvien talviravintoa. Helpon matemaattisen arvion avulla voidaan sanoa, että Suomessa on vähintäänkin satoja tuhansia hehtaareita hirvieläimille talviravinnoksi sopivia taimikoita. Kuitenkin suojaustoimenpiteitä tehdään Suomessa vain tuhansilla hehtaareilla eli vain murto-osa suojataan.

Vesa Vesterinen, Mielosen perikunta:

VesaVesterinenweb.jpg

Vesa Vesterinen esitteli osallistujille tammimetsikön.

Alueen pinta-ala on 7 ha, metsäpohja on entistä kuusimetsää ja maalaji on hiesu. Kuusimetsä kaadettu 1994, jonka jälkeen ojitusmätästys. Alueelle istutettu 1995-1996 ryhmäsekoituksena kuusta ja tammea. Taimet hankittu Forelia Oy:n Nurmijärven taimitarhalta. Kuusta istutettu 1.800 kpl per hehtaari ja tammea 3.700 kpl hehtaarille. Alueen suunnittelu on Pentti Tyystjärven, joka monin tavoin auttoi tammitaimikon perustamisessa. Auranmaan metsänhoitoyhdistys on tehnyt alueella istutuksen, vesakon raivuuta, taimisuojusten asentamisen ja Mota-karkotteen levityksen. Motaa kuluu alueella vain 10 litraa, sillä vain tammet ruiskutetaan. Mota on estänyt täysin hirvieläinten aiheuttamat tuhot. Klaus Ekman löysi alueelta myös tuoreita hirvien makuupaikkoja. Lisäksi alueella on runsaasti valkohäntäpeuroja.

Klaus Ekman, Metsästäjien keskusjärjestö:

Hirvikannat Suomessa ovat vaihdelleet rajusti eri vuosikymmeninä. Tämä on näkynyt myös kaatoluvissa vuosittain. Parikymmentä vuotta sitten Suomessa ammuttiin n. parikymmentä tuhatta hirveä ja sitä pidettiin korkeana lukuna. Nyt kaatolupia on melkein 60.000 hirveä. Hirvikantojen tiheys on varsin suuri eri puolilla Suomea. Runsaimmat kannat ovat Länsi- ja Itä-Suomessa sekä Oulussa.

Hirvikantojen arviointi on varsin vaikeaa. Hirvilaskentoja tehdään valtakunnallisesti maastotutkimuksin, lentokoneista ja helikopterilaskennoin. Työ on valtava ja vaativa. Kansainvälisesti arvioiden Suomi on riistalaskentamenetelmien tarkkuudessa johtava maa maailmassa. Silti virhemarginaali voi olla suuri. Sää ja metsien antama näkösuoja haittaavat laskentoja.

Niin metsästäjät kuin metsänomistajat ovat yhtämieltä siitä, että hirvikanta on aivan liian suuri tällä hetkellä.

Risto Heikkilä, Metsäntutkimuslaitos

Metsäntutkimuslaitos tutkii riistan vaikutusta metsätuhoihin sekä tekee arviointitutkmuksia metsäntuholaisten torjuntamenetelmistä. Hirvieläinten vahinkojen torjunta koostuu monesta asiasta. Metsänhoidon menetelmät vaikuttavat tuhoihin samoin puulajin valinta. Metsästyksen jälkeen järein menetelmä on riista-aita. Se on tehokas, mutta kallis. Muita menetelmiä ovat hirvinauhat, mekaaniset suojukset (taimisuojukset ja latvasuojukset) sekä kemialliset karkotteet.

Tällä hetkellä markkinoilla on vain yksi hyväksytty karkote ja se on Mota-hirvikarkote. Metlan kokemukset ovat myönteiset ja mm. Metla testaa Motalla ns. kaistaruiskutusvaikutuksia, jossa kaikkia taimikon taimia ei ruiskuteta.

Myös kesäsyönnin estävästä vaikutuksesta on olemassa viitteitä, mutta se vaatii lisää tutkimusta.

Lasse Matikainen, Berner Oy

Motaweb.jpg

Mota on eteerinen kasviöljyvalmiste, jolla on kaksivaikutteinen teho. Se tekee taimesta sekä pahanhajuisen että pahanmakuisen. Mota ruiskutetaan syksyllä loka-marraskuussa ja sen teho kestää kevääseen saakka.

Lisävarusteena Motassa on väriainepullo, joka värjää ruiskutetut puut punaisiksi muutamaksi päiväksi.

Motaa voidaan käyttää sekä lehti-että havupuilla ja molemmilla teho on hyvä.


Lopuksi Antti Hirvonen (Forestum Oy) esitteli kuinka motaa voi käytännössä ruiskuttaa. Työvälineenä oli reppuruisku. Se on tehokkain väline isoilla alueilla. Mainittakoon, että paikallinen metsänhoiotoyhdistys ruiskutti yhdessä päivssä 7 hehtaarin (n. 3700 tainta) alueen. Mäntytaimikossa työvauhti on noin 2 ha päivässä (mikäli kaikki taimet ruiskutetaan). Ainekustannus on noin 0,02 Euroa per taimi.

 

Mota-ruiskutus on helppo tehdä reppuruiskulla. Auranmaan mhy ruiskutti alueen noin vuorokaudessa
(3.700 tammentaimea). Männyntaimikossa työvauhti on noin 2 ha päivässä per henkilö. Ruiskutuksessa käytetään perussuojaimia (haalarit, kumisaappaat, lippalakki ja suojakäsineet).
Altistavissa tilanteissa suojalasit ja hengityssuojain on tarpeellinen.


Anttiruiskuttaaweb.jpg

Ruiskutusweb.jpg

Motan levityksessä on mahdollista käyttää punaista väriainetta(vuodesta 2007 lähtien valmistus loppu).Väri kuluu pois muutamassa päivässä.
Se helpottaa löytämään jo ruiskutetut taimet.


Lehtileikkeitä

Auranmaa201web.jpg

Auranmaa202web.jpg

turunsanomatweb.jpg

 

 

 

 

 

Powered by: Codepic Kotisivut