Kirjaudu
Rekisteröidy
 


Kohde 3


Tammen viljely laajeni yksittäisistä kokeiluista 1990-luvulla useiksi käytännön laajuisiksi metsän uudistuskohteiksi. Osin tammea on viljelty pellonmetsityskohteissa, mutta myös metsämaalla. Menestyminen on ollut vaihtelevaa, mutta mikäli taimivaiheessa ei panosteta alueen hoitoon ovat riskit liian suuret epäonnistumiseen.


Tammea voi viljellä Suomessa kannattavasti ja menestyksellisesti. Seuraava tammiviljelys on tästä hyvä esimerkki.


Kohde: Nestori ja Lilja Mielosen perikunta, Tourulankylä, Yläne.


Metsäpalstan tiedot:


Pinta-ala: 7 ha, metsäpohja entinen kuusimetsä, kivennäismaa: hiesu. Kuusimetsä kaadettu 1994, jonka jälkeen ojitusmätästys.


Alueelle istutettu 1995-1996 ryhmäsekoituksena kuusta ja tammea. Taimet hankittu Forelia Oy:n Nurmijärven taimitarhalta. Kuusta istutettu 1800 kpl per hehtaari ja tammea 900 kpl hehtaarille.


Tammet istutettu 9 tammen ryhmiin. Tammiryhmät noin 10 metrin välein. Koivua alueelle ei ole istutettu, vaan sitä on tullut alueelle runsaasti luontaisesti. Lisäksi alueelle istutettu koeluontoisesti muutamia kymmeniä pyökkejä, saarneja ja kynäjalavia sekä tervaleppiä.


  • Alueen uudistamisen suunnittelu ja johto: Pentti Tyystjärvi, Ulvila

  • Tammet on suojattu välittömästi 1,2 metrin Tubex-taimisuojuksin.

  • Tammia on lannoitettu joka kevät kloorivapaalla fosforirikkaalla Y-lannoksella.

  • Vuosina 1997/98, 2000 ja 2003 on alueella tehty vesakonraivausta (lähinnä koivu). Heinäntorjuntaa ei ole tarvinnut tehdä.

Vuodesta 1999 alkaen alueella suorittu syksyisin hirvikarkoitteen ruiskutus tammelle. Kun tammen versot ovat tulleet taimisuojuksesta ylös. Karkotteen ruiskutuksen on tehnyt Auran seudun metsänhoitoyhdistys. Hirvikarkotteena on käytetty Mota-valmistetta.


Kohdetiedot vuonna 2003


Alueella tehty vuosittain hoito-ja inventointityötä sekä maanomistajan että metsänhoitoyhdistyksen toimesta. Jokaisessa tammiryhmässä on riittävästi hyväkasvuisia yksilöitä jatkokasvatukseen. Tammien pituus vaihtelee noin 1,5 metristä jopa 4,5 metriin. Keskipituus silmävaraisesti arvioiden n. 2 metriä. Kuusien pituus on yli kaksi metriä ja alueella myös koivuja joita on harvennettu vesomalla.


Hirvien ja peurojen aiheuttamia tuhoja ei löytynyt 1,5 h tarkastuksen aikana yhtään. Muutaman taimisuojuksen hirvieläimet olivat kaataneet alueen yli kulkiessaan.


Myös pyökit ja saarnet ja jalavat olivat hyvässä kasvussa. Muutama pyökki oli n. 4 metrin korkuinen. Kasvun luonne oli sama kuin tammilla.


Maanomistajan oma työmäärä vuosittain on n. 20-25 h (lannoitus, raivaus, inventointi ja tukikeppien uusiminen).


Ensimmäisessä vaiheessa tukikepit tehtiin tavallisesta rimalaudasta. Se lahoaa nopeasti, jolloin suojus voi kallistua taimen kanssa. Joka kevät tätä uusimista ja huoltoa on tehty n. 20-30 prosenttia. Kuivatuista haapakepeistä on tullut kestäviä tukikeppejä.







Suojaamaton tammi on alle puolen metrin korkuinen ja pensoittunut Suojatut tammet ovat parhaimmillaan jo 4,5 metrin korkuisia

Suojatut tammet ovat parhaimmillaan jo 4,5 metrin korkuisia

Powered by: Codepic Kotisivut